Kun otetaan huomioon, että Venäjä on alueellinen suurvalta ja tärkeä maa geopoliittisessa kontekstissa ja että Natolla (Pohjois-Atlantin liitolla) on keskeinen ja vastakkainen rooli Euraasian maan kanssa läntisen maailman turvallisuudessa, on normaalia, että Venäjä on tehnyt suuren hyökkäyksen Ukrainaan.että nämä pelot syntyvät.

Kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta on kuitenkin eriäviä mielipiteitä.

BBC Newsin turvallisuuskirjeenvaihtajan Frank Gardnerin mukaan emme ole vielä perillä.

Niin pahalta kuin tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla näyttääkin, se ei välttämättä merkitse konfliktia Venäjän ja Naton välillä. Maailman johtajat ymmärtävät selvästi ajatuksen siitä, että voimien välinen konflikti riistäytyisi käsistä:

"Se olisi maailmansota, kun amerikkalaiset ja venäläiset alkaisivat ampua toisiaan", sanoi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, joka Naton tavoin sanoo edelleen, ettei hän missään tapauksessa lähetä joukkoja Ukrainaan.

Räjähdyksiä kuultiin pääkaupungissa Kiovassa ja useissa muissa osissa maata koko torstain (24.2.) ajan, ja venäläiset joukot ovat jo tällä hetkellä Kiovassa.

Jotkut asiantuntijat uskovat, että konflikti on todellakin omiaan laukaisemaan kolmannen maailmansodan. Presidentti Vladimir Putin julisti videolla, että jos jokin kolmas maa päättää sekaantua hänen "erityiseen sotilasoperaatioonsa" ja hyökätä suoraan Venäjää vastaan, se joutuu kohtaamaan seurauksia, joita se ei ole koskaan ennen nähnyt historiassaan. Venäjällä on hallussaan yksi maailman suurimmista ydinasevarastoista.maailmaan - johon presidentti viittasi myös ennen hyökkäyksen alkua - on mahdollista ymmärtää, mitä presidentin uhkaus voi tarkoittaa.

Putinin perustelut

Nuori mies protestoi Ukrainan sotaa vastaan.

Presidentti selitti lisäksi, että hänen aikomuksenaan oli "denatsifioida" Ukraina - väittäen, että maata hallitsevat natsit ja että se harjoittaa kansanmurhaa etnisiä venäläisiä vastaan Itä-Ukrainassa, toistaiseksi esittämättä mitään todisteita tästä.

Syytökset torjuttiin massiivisesti, ja Ukrainan presidentti itse kyseenalaisti Venäjän kansalaisille osoittamassaan videossa, miten hän voi olla natsi, kun hän itse asiassa on juutalainen ja juutalaisten jälkeläinen.

Holokaustimuseon Twitter-tili vastasi myös:

"Oikeuttaessaan tätä hyökkäystä Vladimir Putin vääristeli ja käytti väärin holokaustin historiaa väittämällä valheellisesti, että Ukraina on "denazifioitava"." Museon johtaja, suurlähettiläs Stuart Eizenstat totesi, että järjestö "seisoo Ukrainan kansan rinnalla, mukaan lukien tuhannet maassa yhä elävät holokaustista selvinneet".

"Nämä eloonjääneet ovat jäänteitä yhdestä suurimmista juutalaisväestöistä sotaa edeltäneessä Euroopassa, jonka saksalaiset hävittivät lähes kokonaan toisessa maailmansodassa. Ukrainalaiset, jotka ovat kärsineet kauheasti sekä natsismin että kommunismin uhreina, pyrkivät nykyään toteuttamaan demokraattisia kaipauksiaan", Eizenstat lisäsi.

Myös Auschwitzin muistomerkki tuomitsi Venäjän hyökkäyksen.

"Tällä hetkellä vapaan ja demokraattisen maailman on osoitettava, onko se oppinut läksynsä 1930-luvun passiivisuuden jälkeen. Nykyään on selvää, että kaikki välinpitämättömyyden oireet ovat merkki osallisuudesta", muistomerkki sanoi twiitissä.

Miksi Nato ei iskenyt takaisin?

Nato on länsimaiden muodostama puolustuksellinen sotilasjärjestö, joka perustettiin kylmän sodan aikana torjumaan konfliktin vaaraa Neuvostoliiton kanssa, joka oli tuolloin Yhdysvaltojen ohella toinen suurvalta. Neuvostoliiton hajottua useat siihen kuuluneet tasavallat, kuten Liettua, Viro, Romania, Unkari, Puola, Romania, Puola ja Romania, loikkasivat Natoon.Latvia.

Näkymä siitä, että Ukrainasta voisi tulla myös osa Natoa, on Putinin mukaan yksi syy hyökkäyksen aloittamiseen. Presidentti uskoo, että Venäjä joutuisi eksistentiaaliseen vaaraan, jos Ukraina hyväksyttäisiin Natoon, koska se toisi järjestön sotilasjoukot sen reunalle.

Mikä voisi aiheuttaa kolmannen maailmansodan syttymisen?

Toistaiseksi yhtään Nato-maata vastaan ei ole hyökätty suoraan, mutta jos näin tapahtuisi, skenaario kärjistyisi, sillä Naton perustamissopimuksen 5 artikla velvoittaa koko läntisen sotilasliiton puolustamaan mitä tahansa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota.

Natoon kuuluu 30 maata, muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta, Puola, Portugali ja Turkki. Jos johonkin maahan hyökätään, kaikki maat käyvät yhtä aikaa sotaa hyökkäävää maata vastaan - tässä tapauksessa ne kaikki olisivat Venäjää ja sen mahdollisia liittolaisia vastaan.

Itä-Euroopan maat ja Naton jäsenet, kuten Liettua, Viro, Latvia ja Puola, ovat huolissaan siitä, että venäläiset sotilaat eivät pysähdy Ukrainassa. Pelkona on, että Baltian maihin hyökätään sillä verukkeella, että Putin "tulee pelastamaan" etnisiä venäläisvähemmistöjä. Prosessin hidastamiseksi Nato on lisännyt joukkojensa määrää Itä-Euroopan maissa.

Myös Britannian parlamentissa esitettiin epäilyksiä kolmannen maailmansodan syttymisestä. Kansanedustaja Richard Drax oli sitä mieltä, että pahimman mahdollisen skenaarion alkaessa, jos Putin päättää palauttaa kylmän sodan reunat, Baltian maat ovat vakavasti uhattuina.

Naton jäseninä tämä laukaisee sotilaallisen reaktion muilta Naton jäsenmailta, mikä lopulta johtaisi kolmanteen maailmansotaan.

Hän myöntää, että tämä mahdollisuus on kaukana, mutta sitä ei voi jättää huomiotta.

"Kysymys kuuluu: kuinka pitkälle Putin menee? Kukaan meistä ei voi vastata siihen."