Kuinka monta maata Euroopassa on?

  • Jaa Tämä
Ricky Joseph

On olemassa erilaisia tapoja mitata, kuinka monta maata Euroopassa on. Jos noudatamme Yhdistyneiden Kansakuntien laatimaa maantieteellistä järjestelmää, maita on 44. Tässä järjestelmässä Eurooppa jaetaan neljään alueeseen: Länsi-Eurooppa, Itä-Eurooppa, Pohjois-Eurooppa ja Etelä-Eurooppa. Tässä järjestelmässä ei ole mukana mannertenvälisiä maita, eli maita, joilla on aluetta sekä Euroopassa että Aasiassa, mutta joiden suurin osaväestöstä asuu Aasiassa. Jos otetaan huomioon myös mannertenväliset maat, kokonaismäärän voidaan katsoa olevan 50 maata.

Länsi-Eurooppa

Länsi-Eurooppa koostuu yhdeksästä maasta, jotka ovat Alankomaat, Belgia, Itävalta, Luxemburg, Monaco, Liechtenstein, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Alankomaat. Länsi-Euroopan kokonaisväestömäärä on noin 268 miljoonaa, joista väkirikkain on Saksa, jossa asuu 83 miljoonaa ihmistä, ja pienin Liechtenstein, jonka alueella asuu noin 38 000 ihmistä.

Länsi-Eurooppa muodostaa Euroopan unioniksi kutsutun kansainvälisen liiton poliittisen ja taloudellisen keskuksen. Euroopan komissio sijaitsee Brysselissä, Belgiassa, Euroopan parlamentti Strasbourgissa, Ranskassa ja Euroopan keskuspankki Frankfurtissa, Saksassa.

Itä-Eurooppa

Järjestelmässä Itä-Eurooppa koostuu kymmenestä maasta: Bulgariasta, Puolasta, Moldovasta, Romaniasta, Puolasta, Slovakiasta, Ukrainasta, Tšekistä, Unkarista, Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Slovakiasta. Väestöisin maa on Venäjä, jossa asuu noin 143 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä myös koko Euroopan väkirikkaimman maan.

Harvimmin asuttu maa on Moldova, jonka rajoilla asuu vain 2,5 miljoonaa ihmistä. Moldova on myös maanosan köyhin maa.

Aiemmin Itä-Eurooppa oli osa Varsovan liittoa, sotilasliittoa, joka vastusti Natoa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen kylmän sodan aikana. Nykyään monet alueen maat kuuluvat kuitenkin sekä Natoon että Euroopan unioniin.

Venäjä on mannertenvälinen maa, sillä kaikki Ural-vuoriston itäpuolella on osa Aasiaa.

Pohjois-Eurooppa

Pohjois-Eurooppaan kuuluu 10 maata: Tanska, Viro, Suomi, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Iso-Britannia ja Yhdistynyt kuningaskunta. Väestömäärä on 34 miljoonaa, mikä tekee siitä mantereen vähiten väkirikkaan alueen. Väkiluvultaan väkirikkain maa on Yhdistynyt kuningaskunta, jossa on 67 miljoonaa asukasta. Vähiten väkilukuinen on Islanti, jossa on noin 370 000 asukasta.

Etelä-Eurooppa

Tässä järjestelmässä Etelä-Euroopassa on eniten maita, joista 15 on Albania, Andorra, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Kreikka, Italia, Malta, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Portugali, San Marino, Serbia, Slovenia, Espanja, Kroatia, Pohjois-Makedonia ja Vatikaani.

Sen kokonaisväestö on noin 153 miljoonaa. Italia on väkirikkain maa, jossa on 60 miljoonaa asukasta. Vähiten väkilukuinen on Vatikaanivaltio, jossa asuu alle 1000 ihmistä, mikä tekee siitä paitsi Euroopan myös koko maailman vähiten asuttuja maita.

Mannertenväliset maat

On myös mannertenvälisiä maita, joiden alueet sijaitsevat sekä Euroopassa että Aasiassa: Venäjä, Turkki, Kazakstan, Azerbaidžan, Georgia, Armenia ja Kypros. Jos Turkki kuuluisi Etelä-Eurooppaan, se olisi alueen väkirikkain 83 miljoonalla asukkaallaan.

Suurin osa näiden maiden väestöstä asuu kuitenkin Aasian alueella, ei Euroopassa, joten ne eivät kuulu järjestelmän piiriin.

Muut alueet

Jako maantieteellisiin ja kulttuurisiin linjoihin. Kuva: Wikimedia Commons, NordNordWest, CC BY-SA 3.0.

Euroopan alueita koskevia jakoja ja sopimuksia on muitakin. Saksalainen järjestö nimeltä Ständiger Ausschuss für geographische Namen Tämä näkemys on nykyaikaisempi, ja monet eurooppalaiset valitsevat sen, kun he kommunikoivat internetissä.

Tämä jaosto ehdottaa kuusiosaista Eurooppaa:

  • Pohjois-Eurooppa Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Islanti;
  • Länsi-Eurooppa Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Alankomaat, Belgia ja Ranska;
  • Keski-Eurooppa Saksa, Puola, Luxemburg, Liechtenstein, Slovakia, Tšekin tasavalta, Unkari, Itävalta, Kroatia, Liettua, Latvia ja Viro;
  • Etelä-Eurooppa Portugali, Espanja, Italia ja Malta;
  • Kaakkois-Eurooppa Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Romania, Moldova, Kosovo, Bulgaria, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Kreikka;
  • Itä-Eurooppa Valko-Venäjä, Venäjä ja Ukraina.

Kaikki Euroopan maat

Asema Maa Kokonaisväestö Alueen kokonaispinta-ala km²
1 Venäjä 144.373.540 17.098.242
2 Turkki 83.429.620 783.562
3 Saksa 83.132.800 357.022
4 Ranska 67.059.890 643.801
5 Yhdistynyt kuningaskunta 66.834.400 243.610
6 Italia 60.297.400 301.340
7 Espanja 47.076.780 505.370
8 Ukraina 44.385.150 603.550
9 Puola 37.970.870 312.685
10 Romania 19.356.540 238.391
11 Kazakstan 18.513.930 2.724.900
12 Alankomaat 17.332.850 41.543
13 Belgia 11.484.060 30.528
14 Kreikka 10.716.320 131.957
15 Tšekin tasavalta 10.669.710 78.867
16 Ruotsi 10.285.450 450.295
17 Portugali 10.269.420 92.090
18 Azerbaidžan 10.023.320 86.600
19 Unkari 9.769.950 93.028
20 Valko-Venäjä 9.466.860 207.600
21 Itävalta 8.877.070 83.871
22 Sveitsi 8.574.830 41.277
23 Bulgaria 6.975.760 110.879
24 Serbia 6.944.980 77.474
25 Tanska 5.818.550 43.094
26 Suomi 5.520.310 338.145
27 Slovakia 5.454.070 49.035
28 Norja 5.347.900 323.802
29 Irlanti 4.941.440 70.273
30 Kroatia 4.067.500 56.594
31 Georgia 3.720.380 69.700
32 Bosnia ja Hertsegovina 3.301.000 51.197
33 Armenia 2.957.730 29.743
34 Albania 2.854.190 28.748
35 Liettua 2.786.840 65.300
36 Moldova 2.657.640 33.851
37 Slovenia 2.087.950 20.273
38 Pohjois-Makedonia 2.083.460 25.713
39 Latvia 1.912.790 64.589
40 Viro 1.326.590 45.228
41 Kypros 1.198.580 9.251
42 Montenegro 622.140 13.812
43 Luxemburg 619.900 2.586
44 Malta 502.650 316
45 Islanti 361.310 103.000
46 Andorra 77.140 468
47 Monaco 38.960 2
48 Liechtenstein 38.020 160
49 San Marino 33.860 61
50 Vatikaani 825 0,44

Ricky Joseph on tiedon etsijä. Hän uskoo vakaasti, että ymmärtämällä ympäröivää maailmaa voimme työskennellä parantaaksemme itseämme ja koko yhteiskuntaamme. Sellaisenaan hän on ottanut elämänsä tehtäväkseen oppia mahdollisimman paljon maailmasta ja sen asukkaista. Joosef on työskennellyt monilla eri aloilla, joiden kaikkien tavoitteena on kehittää tietämystään. Hän on ollut opettaja, sotilas ja liikemies – mutta hänen todellinen intohimonsa piilee tutkimuksessa. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana suuressa lääkeyhtiössä, jossa hän on omistautunut etsimään uusia hoitoja sairauksiin, joita on pidetty pitkään parantumattomina. Ahkeran ja kovan työn ansiosta Ricky Josephista on tullut yksi maailman johtavista farmakologian ja lääkekemian asiantuntijoista. Tiedemiehet tuntevat hänen nimensä kaikkialla, ja hänen työnsä parantaa edelleen miljoonien ihmisten elämää.